Kertun ja Olgan treeni- ja kisajuttuja

Ekat ulkotreenit - olipa mukavaa. Meillä nyt myös jaettu ryhmä, niin olin ihan ajoissa ja sai ihan rauhassa tutustua rataankin

Rata näytti alunperin vaikealta, paljon takaakiertoja etc. Mutta kyllä sen sai sitten menemään kun sai siihen oikeat neuvot ja kyllähän Kerttu ihan hyvin hakee takaakierrot.

Kontakteista juteltiin Jannen kanssa, kun ne on nyt niin sairaan hitaat - tokihan Kerttu ne nyt ottaa, mutta me tarvitaan jokainen sadasosasekuntikin että päästäis ihanneaikaan… Olen nyt kokeillut Peten neuvoa, että anna koiran mennä itsenäisesti ja vasta kontaktin alastulolla mene ohi - näin koira myös kiihdyttää… Ei kuitenkaan toimi meillä. Jos jään jälkeen, niin Kerttu alkaa hidastamaan jo puomin tasaisella osalla - testattiin tämä ja Janne samaa mieltä. Sitten kun menin lelu kädessä, niin tuli vähän lisää vauhtia.

Kokeiltiin sitten juoksukontaktia niin että juoksen ihan vieressä ja sitten käsi alastuloa myötäillen ja pieni “kosketus” maahan noin 20 cm:n päähän alastulosta. Tässä mua pelottaa vaan että lennän nokilleni - mun vauhtihan hidastuu siinä kohtaa taatusti… Sitten Janne neuvoi, että tiputtaa lelu siihen samaan kohtaan ja jatkaa itse juoksua - tämä toimi aika hyvin. Kokeiltiin pikkupuomilla tätä moneen kertaan treenien jälkeen ja meni tosi hyvin. Ja kisoissa sitten yrittäisin antaa siihen käsimerkin - pitäis ehtii epiksissä testaamaan… Tää ei mitenkään ole ristiriidassa mun aikaisempien, sekavien oppien kanssa, koska enhän mä koskaan ole vaatinut Kerttua pysähtymään - ainakaan kisoissa. Ollaan menty jo niin kauan aikaa sitten hakoteille tän kanssa, että hyvä vielä hämmentää lisää ja toivoa ihmettä…

Muuten tehtiin taas paljon sokkareita - ja nyt ne toimi taas ihan sikahyvin. Ekasta olin auttamattomasti myöhässä, mutta kun taas väännettiin rautalangasta se ajoitus, niin toimi. Mulla pitäis kisoissa olla joku personal trainer joka sanois mulle että mitä teet missäkin kohtaa - ja sit jos sais vielä muutaman kerran treenata - niin eiköhän se siitä….

Käytiin lauantaina Helsingin “uudessa” koirauimalassa - voin muuten suositella. Kiva paikka, kaksi allasta, samaan syssyyn voi myös ostaa kaikkee kiva barffi-ruokaa kuin myös hyvälaatuista kuivamuonaa. Kannattaa tsekata tarjonta!!!

Olga meni vaivatta lelun perään ja olisi jaksanut uida vaikka kuinka. Kerttu ei jostain syystä ollut kauhean halukas menemään veteen ja kun laitoin sen altaan reunalta, niin ui “tosi syvällä” - ei jotenkin jaksanut kannatella alapäätään. Laitoin Kertulle liivit ja uinti oli jo paljon meiluisampaa… Jäi jotenkin mieleen kaihertamaan.

Sunnuntaina oltiin sitten Vihdissä agi-kisoissa - ennen viimeistä rataa hieroskelin taas lantiota ja selkää viretilaa nostaekseni, niin Kerttu reagoi jotenkin oudosti…Mutta sitten oli jo meidän startin vuoro ja kyseessä onneksi vain hyppäri, joten lähdettiin.

Tilasin ajan hieroja-kirsille - onneksi päästiin heti tänään ja olihan se Kertun selkä jumissa. Sekä lantiosta että kylkiluiden alun kohdalta….Kerttuhan tempautui mun sylistä pari viikkokoa sitten treeneissä niin että tippui selälleen nurmimatolle (onneksi pehmeä alusta) tuli heti mieleen, että voisko olla siitä.

Nyt Arnicaa ja back on trackiä.. ja jos ei tokene, niin fyssarille tai osteopaatille. Haasteena tietysti se, että näenkö mä mitenkään että sitä sattuu kun se on niin sissi…. ARgghHH!

Seppo Savikko oli tuomarina kaikilla radoilla. Kaiken kaikkiaan onnistuneet radat - joka rata tehtiin “puhtaasti” - ensimmäisellä radalla tuli kosketusvirhe aika 45,76 - eli -2,24 - siinä sijoitus kai 13. Harmitti toi virhe, kun se oli kuitenkin aika pieni -tosin kosketus mikä kosketus.

Toinen rata mentiin puhtaasti, mutta Kertulta jo paras terä poissa eli yliaikaa tuli 2,61, sijoitus oli 6. - hyppäri myös puhdas yliakaa 1,54 - tässä taisi sijoitus olla 11.

Tässä videot radoista:

Etenemät eivät olleet kui 3,5 ja hyppärillä 3,8 - mutta ei me näköjään niihinkään ehditä. Kontaktit on nyt hitaat ja niihin palaa aikaa - mutta ehkä sekin on parempi, kuin että loikkaa ne.. Tapsa oli ekalta radalta katsonut mielenkiintoisen aikajutun - hävittiin ajassa voittajalle vahaa 6 sekuntia - ero oli ollut 4 sek. jo esteen 9 kohdalla - siinä takaakierto, puomi, kepit ja putki - loppu oltiinkin menty sit melkein samaa vauhtia. Mutta mitä noiden kontaktienkin kanssa tekee …

Tavallaan hyvä fiilis, toisaalta taas tosi down-olo - me ei koskaan tästä tulla tän vauhdikkaammiksi… Mistä sais itselle sen tunteen että tää riittää - arggh!

Viikonloppuna oli BATin järjestämä Kataisten kurssi. Omat suunnitelmat vähän muuttuivat, kun Olga ei voinutkaan osallistua - paikkoja oli enää 1-2 luokkalaisten ryhmissä - eli siis sinne sitten Kertun kanssa.

Hyvät treenit oli ja meille ihan tarpeeksi haastavat

Lauantai / Sanna
- pidetään laji ja ohjaus yksinkertaisena - tästä tykkäsin
- Sanna opetti selkeästi - perusteli hyvin, oli äärimmäisen kannustava - tykkäsin kovasti
- Alussa okseri + kaksi u-putkea - okseri mietitytti, että miten vinoon koiran voi siihen jättää - itseni kun tälläsin siihen ekan putken suulle, ettei Kerttu menis sinne. Huomattavan paljon helpompaa oli asettaa kengät ja rintamasuunta oikeaa putken päätä kohden - eikä Kerttu edes arponut…
- sitten oli tärkeä saada koira “heitettyä” parin hypyn yli, että pääsee etenemään suoran putken päähän tekemään sokkarin - huolimattomuus kostautui - eli esteet on näytettävä huolella, eikä saa lähteä liian aikaisin seuraavaa kohti (jos ei koira ole siis ehtinyt lukita edessä olevaa estettä)
- A-este - Kerttu tuli kerran ohi, kun vain posotin eteenpäin - katse ei jäänyt koiraan - useimmiten teki hyvin - tuo kerta oli mun selkeä virhe

- harjoituksen teemana oli mielestäni saksalaisen ja sokkarin erottelu
- kaksi peräkkäistä hyppyä takaakiertoina - olin itse ajatellut kierrättää lyhyemmän kautta niistosokkarilla
- Sanna halusi että eka tehdään saksalaiselle ja toinen persjätöllä

Saksalainen / ongelma - pelkään tehdä näitä kisoissa, kun en osaa liikkua sinne siivekkeen taakse. Nyt oli ansaesteenä vielä vieressä oleva A, minne Kerttukin kimmosi. Sanna neuvoi, että käsi matalalla, älä katso koiraa olan yli, luota siihen että tulee ja suuntaa askeleesi tarpeeksi siivekkeestä “sisäänpäin” - toimi hyvin.

- seuraava este ohjattiin sitten vasemman siivekkeen kautta takaakiertoon ja siihen sitten sokkari, kun koira oli kiertämässä siivekettä - toimi hyvin, tosin en koskaan itse tajuaisi tehdä sitä tuollaisessa kohtaa….

Sit oli vieä makee sokkarikohta - tultiin putkesta - kaksi rinnaikkain olevaa hyppyä - eka syötti A-esteelle. Siihen sokkari lähti käden vaihto kun oli hyppäämässä ekaa hyppyä. Ajattelin että koira tulee välistä - mutta ei tullut ….
Miten mä oppisin näkemään nää etä koska sokkaria kannattaa käyttää ja koska ei - pitäiskö kokeilla ihan treeneissä - kääk!

Harri sunnuntaina
- enemmän filosofiaa
- aktiivinen kontra reaktiivinen koira
- tykkäsin tunnin rakenteesta: ensin tehtiin “oma versio” - rata läpi - sitten varsinainen “koulutussessio” ja sitten vielä joko vaikeaksi jäänyt paikka tai kisanomainen suoritus
- hyviä juttuja (jälleen kerran): rytmitä oma askeleesi, kun koira on “hitaassa” putkessa - eli alun musta u-putki
- seuraava putki oli suora ja siitä ei hypätty suoraan vaan putken oikealla puolella oleva hyppy
- ehti hyvin putken suulle ohjaamaan koiran, mutta kun meni putken vasenta puolta, niin koira näki ohjaajan jalkojen suunnasta että minne jatketaan- oli parempi
- sitten oli kolmen rinnakkaisen hypyn välistävedot - ensin takaakiertoina ja sitten edestäpäin - nämähän on meillä suht siedettävässä kunnossa - Harri halusi kuitenkin että opetellaan uusi tapa - ristiaskel taakse ja koira kädellä riman yli, rintama menosuuntaan ja toista, kome kertaa - olipa yllättävän vaikeaa..
- en saanut vauhtia kasaan enää ekan käännöksen jälkeen….
- eka kerta ohjasin joka välin erilailla - eka tällä uudella tavalla, toka kuulemma japanilaisella ja kolmas omalla tavalla - saavutus sekin…
- mutta anyway - harjoittelemisen arvoinen juttu

Motivoinnista / reaktiinen/aktiivinen
- määrittelin itse Kertun heti reaktiiviseksi
- Harrin mielestä oli kuitenkin suht aktiivinen - aktiivisuus ei vaana kohdistunut esteisiin…
- vanha lelutreeni uusilla mausteilla:
apuohjaaja ottaa lelun - Kerttu näkee sen -minä kutsun ja tehdään parin komen esteen sarja ja saa palkan
- toistoja usein, muttei montaa kerralla > koiralle tulee olo, että tämä on se vauhti millä radalla mennään…

- nyt pitäis vaan jaksaa / olla aikaa treenata näitä! Mutta tosi kivat ja antoisat kurssipäivät!!!

Tänään ei ollut ihan merkit kohdallaan…

Ensimmäisenä hyppäri - 5 vp kepeiltä - olis mielestäni kyllä pitänyt ne hakea - korjattiin aika just just alle ihanneajan.

Eka agi-rata - puhdas rata, otti kontaktit nätisti - pari ylimääräistä kaarretta ja hidas muutenkin - yliaikaa 1,85

Toka agi-rata - HYL - siinä oli sitän ennen tullut jo puomiltakin virhe, jota en näköjään huomannut. Valssi jäi kesken ja peruutin Kertun sinne väärään päähän…. Aikahan tässä olis tietysti riittänyt…

Jotenkin oli taas niin luuserifiilis… On sellainen olo ettei kehity minnekään - no eihän mulla ole juurikaan aikaa treenata. Ei yhdellä viikkotreenillä minnekään kehitytä - ei oikeastaan edes pidetä taitoja yllä… Mutta näillä mennään - se pitää vaan saada pääkoppaan…

Halusin nyt kisata Olgan kanssa normaalia useammin, kun sillä on ollut niin kiva draivi - eihän sitä koskaan tiedä taas että loppuuko se jossain kohtaa… Vaikka en usko. Olga vain kehittyy niin huiman hitaasti, että se alkaa nyt vasta tajuta että mistä on kysymys….

Esa Muotka oli tuomarina ja tosi kivat ja mentävät radat oli. Molemmat taaskin hyllytettiin, mutta ei haittaa - Olga oli ihan super.

Tuossa videolla on ekana hyppäri, joka meni mielestäni paremmin.
Alku oli sama kuin agi-radallakin, joten en uskaltanut ottaa sitä erilailla, kun toimi hyvin aikaisemminkin. Pitäisi olla rohkeampi… Tästä valinnasta johtuen ajauduin pussin väärälle puolelle. Tästä Erjan kanssa juteltiin, josko olisin takaaleikannut putkee, mjutta Erjakin sanoi että ehdithän sä sitten vaihtamaan puolta pussin jälkeen. No en sitten ehtinytkään kun Olga tuli jaloille - vähän siihen osuikin, mutta yllätyksekseni se vain jatkoi menoaan. Kepeille meni hyvin sisään, mutta viimeinen väli jäi pujottelematta - en edes huomannut. Itseasiassa itse luulin että saatiin virhe siitä jaloilletulemisesta. Mutta ei se mitään olis muuttanut - en olis keppejä korjannut, vaikka olisin huomanutkin. Mimmi ihanainen oli katsonut ajan ja se olis ollut 38 ja jotain - reilusti alle ihanneajan, mutta sijoitus olis ollut sillä kuitenkin vasta 5-6 joten ei olis riittänyt LUVAAn.

Ekalla radalla (videolla siis tokana) Olga varasti ja lähtö oli vähän kaoottinen. Senkin takia olen niin tyytyväinen, että saatiin pidettyä pakka kasassa loppuun asti. Kepeillä meni oikein sisään, mutta jätti sitten osan suorittamatta. Ei korjattu. Tuli vielä yhden hypyn ohi, mutta olen tyytyväinen lopun takaaleikkaukseen pituudelle. Sitä nimittäin pohdin että uskallanko tehdä. Mutta hienosti meni.

Olga oli oikein pätevä ja iloinen pieni koira tänään!
Naurattaa, kun Eskolan Kaisa oli kommentoinut videota - “hyväntuulinen”, “liikkispari” …

Meillä meni Kertun kanssa ihan kivasti. Sen kanssa on nykyään tosi kiva treenata, vaikkei kisoissa juurikaan tuloksia tulekaan. Treeneissä kulkee ja osaan arvioida sen minkä jaksaa etc.

Katja kiinnitti huomiota meidän lähtöön mikä onkin aika kaottinen. Kokeilin sitten sanallista lähtökäskyä ja toimi hyvin. Testattiin sitä sitten seuraavissa treeneissä ja tänään (tätä kirjoitettaessa) myös kisoissa ja oli jotenkin rauhallisempi ja jämäkämpi.

Valssien ajoitukset olivat vähän hakusessa, mutta sitten kun ennakoin liikaa, niin tuli kielto. Eli ajoitus on tosi tärkeä.

Kepit: Halusin viedä Kertun kepeille poispäinkäännöksellä - siinä olisi ehtinyt valssaamaankin, mutta halusin kokeilla. Toimi hyvin. Katja kysyi että miksi kaarrotan niin pitkältä. Kerttu tuli avokulmaan, joten silloinhan ajautuu helposti 2-väliin, jonka sitten demonstroinkin. Katja kehotti kuitenkin suuntaamaan suoraan 1-keppiä kohti, mutta antamaan koiralle tilaa hakea kepit siitä - ja se toimi - kun en mennyt itse liian lähelle keppejä…

Toinen tällainen “oivalluskohta” oli puomi/putki kohdassa. Sekä puomille mentäessä että putkelle mentäessä….
Putkelta puomille:
- lähetä koira rauhalllisesti puomille - seiso putken suun lähellä, jalkaterät puomia kohden - käskytä kiipee jo kun koira on edellisessä putkessa

Putkesta putkeen:
- tämä ei yllättäen meinannut millään onnistua, Kerttu meni kokoajan puomille
- törkkäisy ja käsky piti tehdä heti kun se tuli toisesta putkesta ulos - vein Kertun liian pitkälle putken suuta kohden ja kun jouduin väistämään sitä niin se toi myös Kertun puomille

Hyviä konkreettisia neuvoja ja työkaluja.

Harri Huittinen vaihtui kolmosluokille tuomariksi. Radat olivat haastavat, mutteivät mitenkään mahdottomat. Tosin ekalta radalta tuli vain yksi puhdas nolla, mutta suht pienethän kisat olivat.

Me tehtiin Kertun kanssa puhdas rata - yliaikaa 0,79 sekkaa. Vähän harmitti - riitti kuitenkin 2-sijaan
Pitkä kaarros puomin jälkeisen hypyn jälkeen - putki kutsui - ja sitten otti yhden takanurkan hypyn eri “väärän” siivekkeen kautta - ei siis sen kautta jota kuvittelin ohjaavani. Mutta pienestä oli siis kiinni.

Toiselle radalle nostettiin ihanneaikaa 2 sekuntia, mutta se ei sitten enää mennytkään yhtä hyvin joten ei auttanut meitä. Ajautui hypyn takaakierrossa kokonaan sen ohi - sain Kertun vielä työnnettyä sinne taakse, mutta alkoi haistelemaan, joten ajattelin että menköön… Pari kertaa jo meinasin lopettaa radan tekemisen sen jälkeen, mutta räpellettiin sitten kuitenkin loppuun asti…

Kaikenkaikkiaan jäi hyvä fiilis Olgasta ja tietysti Kertun 2-sija lämmitti. Ja varsinkin kun Sirukin sijoittui palkinnoille ihan oikealla nollalla, niin oli kiva.

Ainoastaan surulliset uutiset varjostivat tätä kisapäivää…

2-luokan radat olivat ekana. Pitää aina käyttää kateusfaktoria ja ottaa Kerttu ulos ikäänkuin niin että se pääsee, mutta Olga ei. Ja sitten Olga on innoissaan, kun sekin pääsee. Ennen rataa Olga leikkii helposti ja ihan kunnon vetomeiningillä - radan jälkeen leikki ei kuitenkaan enää tunnu olevan riittävä palkka. Pitää siihen kokeilla jotain muuta - ja että se saa sen heti. Se vois olla esim. namikippo tms. Saija tähän kiinnitti huomiota ja on varmaan totta…

Anne Huittinen oli tuomarina 2-luokissa. Radat olivat kivat - ensimmäinen tosin huomattavan paljon helpompi kuin se toinen, mutta ihan mentäviä siis. Kummatkin radat hyllytettiin - molemmilla radoilla virhe tuli kepeillä - tosin muitakin virheitä tuli. Kepeille tultiin putkesta ja ehkä vähän liian suurella vauhdilla - ajautui sitten 2-väliin. En lähtenyt korjaamaan ja hienosti jatkoi loppuun asti.

Ekalla radalla tuli vielä toinen hyppy keppien jälkeen väärinpäin - Olga ei herkästi reagoi noihin ennakointeihin tai välistävetoihin tuollaisessa kohdassa. Sitä pitää treenata. Mutta ei yhtään haistelua tms. !!!

Toisella radalla muurin takaakierto oli selkeästi vaikea - heti sen jälkeen puomin alastulossa lähti vähän haistelemaan, mutta sain kuitenkin kontaktin ja jatkettiin. Kepeillä tuli sitten taas sama virhe ja lopussa tuli myös puomin ohi - mutta ei haittaa. Kivaa ja iloista menoa - ihan kuin toinen Olga.

Ritva Herrala oli tuomarina ja kivat radat oli. Kaikki kuitenkin sössittiin hyllyiksi.

Ekalla radalla en ollut suunnitellut tuohon kohtaan sokkaria, joten en osannut ollenkaan sitten ajoittaa/rytmittää sitä oikein > Kerttu ajautui takaakiertoon ja hyppäsi hypyn väärin päin. Niin ja olihan siellä puomin kontaktivirhekin…

Toisella radalla en ollenkaan ohjaa A:n jälkeistä hyppyä takaakiertoon. Mulla on A:n jälkeen käsi alhaalla ja Kerttu on siivekkeen sisäpuolella, kun yritän työntää sitä taakse.Siinä vielä tuossa lopussa, missä Kerttu ajautuu taas väärälle puolelle mua, niin mun käsi laskee, vaikka sen pitäis vetää Kerttu hypyn yli ja ohjata seuraavalle esteelle. Mitään ohjausta ei tapahdu.

Hyppärin hylly olikin sitten klassinen - Kerttu sujahtaa mun jalkojen takaa putken väärään päähän. En yhtään katso koiraan - katson vaan sitä oikeata putken päätä - huoh!